erasmus part.1 - Saluti da Faenza!

Onko joku muu huomannut sen, miten tänä talvena lumi on useampana päivänä tanssinut ylöspäin? Mun mielestä se on aivan valloittavan ihanaa. Olen moneen otteeseen saanut itseni kiinni tilanteesta, jossa vain istun ja tuijotan ulos. Olen myös jo pitkään miettinyt/etsinyt itselleni rannekorua ja kappas, löysin sattumalta ihan omanlaiseni! Täytynee ottaa siitä kuva näytettäväksi, sillä lumihiutale on yksinkertaisesti niin sievä :) Ostin  hopeisen ketjun ja hopeisen lumihiutaleen muistoksi tästä muumitalvesta, jolloin lumentulolle ei näy loppua. Luv! En muista tätä parempaa talvea viimeisten kymmenen vuoden ajalta, mutta haluan muistaa sen aina tulevaisuudessa - etenkin kesällä, jolloin odotan malttamattomasti rinteeseen pääsyä! Hahaa!

***

Pohdin seuraavia postausaiheita ja mietin, josko alkaisin vihdoin ja viimein kirjoittamaan puhtaaksi -08 keväistä erasmusvaihtoani Italian Faenzaan. Olenhan siitä jo jonkin verran puhunut, mutten ole aiheeseen sen paremmin syventynyt. Itse asiassa tuolta ajalta on paaaaaljon kerrottavaa, paljon näytettävää ja monen monta kaupunkia, joista en ole täällä kertonut yhtään mitään :) Joten pidemmittä puheitta, taidan aloittaa heti. (Erasmusjuttujen ohessa tietenkin kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä, sillä tämä savotta vie varmasti aikaa.) Tekstit ovat poimintoja päiväkirjastani, joiden sekaan olen lisännyt omia kirjoittamatta jääneitä muistoja. Andiamo!

***

07/02/08

Helsinki-Malpensan lentokenttä

Lento Milanoon meni hyvin - Euroopan valot olivat pimeällä aivan taivaallisen ihanat! Valopisteet muodostivat rykelmiä, isoja ja pienia alueita - jotkut pitkiä helminauhoja, toiset pieniä ryppäitä. Matka lentoteitse kesti noin kaksi ja puoli tuntia ja sää Milanossa oli selkeä. :)

***
Malpensan lentokenttä - Milanon keskusta

Malpensan lentokettä oli täysin kuollut - ketään ei ollut missään ja lipunmyyntikin oli tietty kiinni kellon ollessa jotain puoli 11 illalla. Bussikuljetus lähtisi kuitenkin lentokentän pääovien edestä, joten kyyti keskustaan ei ollut hankala. Maksettiin Nikon ja Kaisun kera kuusi euroa 40 minuutin matkasta, jonka jälkeen saavuttiin päästeissille. Hotel Alba ei ollut kaukana, muttei viitsitty lähteä etsimään perille pimeässä. Näin ollen napattiin taksi pääovien edesta ja hurautettiin perille muutamassa minuutissa. 

Alba oli pieni ja hauska, omituisen tuoksuinen hotelli (Italiassa kaikki tuoksuu jotenkin makealta). Paikan päällä meitä odotti Laura - Maxin (jonka asunnossa punkataan nyt vaihdon ajan) kaveri - joka toi ystävällisesti avaimet meidän uuteen kotiin seuraavalle kolmelle ja puolelle kuukaudelle. Laura asuu siis myös Faenzassa (Maxin ovinaapurissa), mutta sattui tulemaan Milanoon arkkitehtuurimessuille samaiseksi viikonlopuksi. Avaimen saaminen ei siis olisi voinut sujua helpommin. Ü

Alban omistaja Umberto oli mielettömän hauska ja avulias mies! Ü Kolmen hengen huone oli ihan jees vaikka suihkukoppi olikin samassa huoneessa (jäi muuten käyttämättä). Meillä oli myös hauska kattoterassi, jolta näki kuinka naapuritalon isoissa italiasissa ikkunoissa lepattivat isot valkoiset verhot Milanon lempeässä ja pimeässä yössä.. No, aamuntullen karu totuus paljastui ja Milanon aiheuttamat haavekuvat kariutuivat. Vasta päivänvalolla tajusin, että naapuritalo oli a) ihan murju ja b) ne "valkoiset pitsiverhot" olivat läpinäkyvää rakennusmuovia, koska ko. balconylla ei tainnut olla lainkaan ovea %-----D Voi kuolema että repesin!

you + me

Onneksi nähdään kuitenkin jo viikon päästä ! :*

and i love our huge pillow

 

  

<3

 

 

odotan jo nyt ensi viikonloppua ja matun 

mummon 70 v. bailuja !

ps. en malta odottaa, että pääsen kertomaan mun 

viimeisestä kirpparilöydö(i)stä sekä asoksen tilauksesta !

i miss u !

Charlie !

London Zoo !

Swiss Tower !

mulla on ihan hillitön ikävä

(tai blogini nimeä mukaillen kaukokaipuu)

takaisin Lontooseen.

Postailen myöhemmin lisää useampien 

kuvien kera.

c u !

xoxo

nella

bling !

Fiilistellessäni maailman karttaamme törmäsin netissä

useisiin World Map -aiheisiin makeisiin koruihin.

Tässä muutamia lemppareita, joista osan voisin

mielelläni tilata tai jopa teettää kultasepäksi
valmistuvalla Jennillä (;

Design Glut 60$

World Map Watch 16.52£

Design Hype Inc - NYC Metro Cuff 25$

Anne Holman

- Fashion Capitals Of The World 295$ (huh)

Anne Holman

- Vintage Map Cufflinks 105$

Russell Simmons World Map Dog Tag 150$

tell me darling,

.. sillä matkustamisenkin aloitin kunnolla vasta sinun kanssasi. 

Jos yhden vuoden aikana ehdittiin käydä viidessä eri maassa, 

en malta odottaa mitä tulevaisuus tuo tullessaan !

"Grow old with me!  The best is yet to be." 

~Robert Browning

map searching

Sain faijalta tuossa taannoin hyvän tipin meidän 185 senttisen maailmankartan kehystämiseen. Tai kehystäminen ei ihan ole oikea termi, vaan tarkoituksena olisi liisteröidä se ohuelle ja kovalle alustalle.

Noin suuri juliste ei luonnollisestikaan pysy muuten siistinä. Alkuun katseltiin planssilevyjä täältä pk-seudulta, mutta niiden hintojen kohotessa sinne 80 euroon saakka (!!!) totesin, etten tosiaan pistä rahojani moiseen. Faijan ehdottama valkoinen kovalevy (3mm) maksaa puutavarakaupassa muutaman hassun euron ja kotoa löytyy vielä tapetointipöytäkin? Ainoa mutta on vaan tuon kartan kuljettaminen takaisin espooseen - kyllähän sen saa vietyä rullattuna Hämeenlinnaan, mutta kartta saanee luvan odottaa jotain suurempaa autokyytiä takaisin uudelle edustuspaikalle.

Tuo kartta saatiin Damin kautta Suomeen n. 35 eurolla postikuluineen, eli aikamoisen hyvä diili noin suuresta julisteesta. :) Aikaisempi postaus aiheesta löytyy muuten täältä.

Joskus leffoista tai kuvista bongaa sellaisia koko seinän peittäviä karttoja, joiden edessä voisi seistä/istuskella tuntikausia. Meillekin yksi tilaukseen (mieluiten kaksi tai useampi) heti, kun saadaan hieman suurempi koti.

Huomaatte varmaan poikkeavan karttamuodon?

Aussithan ollaan totuttu yleensä (täällä pohjolassa) näkemään oikealla puolella karttaa (;

have you ever tought about

this?

would you feel safe ?

Aamua piristi mysli-kauraleivän sekä Earl Greyn ohella se, että pari uutta lukijaa on viikonlopun aikana liittynyt remmiin :) Tervetuloa!

Selvisin säikähdyksellä viime perjantain sähellyksestä jättäessäni snoukkatakin Kiltakellariin (firman ruokala), josta en saanut sitä pois ennen tätä aamua. Henkilökunta oli siis autuaan onnellisesti lähtenyt viettämään viikonloppua, kun takkini vielä törötti ravintolan naulakossa. Eihän siinä auttanut muu, kuin lainata töistä ohutta kuoritakkia (onneksi muistin niiden saapuneen tänne edellisellä viikolla) ja kaverin villapaitaa, koska muuten ohut takki olisi ollut ihan way too cold, koska perjantaina sattui vielä olemaan tuuli ja puhuri.

Takki on kuitenkin turvassa enkä enää kertaakaan ota sitä mukaani, kun lähden syömään tuohon pihan toiselle puolen :D Onneksi viikonlopuksi ei ollut sovittuna mitään snoukkajuttuja, toisin kun tulevalle. Jeah!

Mainitsin aiemmassa postauksessa jotakin kamalasta lentokokemuksestani.. Kärsin aika hurjasta lentopelosta vaikkei minun kohdalleni ole koskaan sattunut edes kunnon turbulenssia. Koskaan mikään nousu tai lasku ei ole ollut kovin huono enkä ole nähnyt painajaisia lentoturmista (spesiaalejani ovat hissipainajaiset, pelkään niitä ihan karmeasti). Damista lähdettiin viime syksynä noin tuntia myöhemmin rikkonaisen ikkunan takia. Se laukaisi niin hirveät epäilyt koko tekniikan pettämisestä, (naurettavaa, kyllä) että minun oli pakko pumpata kaksi pientä pulloa punkkua, jotta nukahtaisin tyytyväisenä matun syliin. RyanAirin lennolla tätä mahdollisuutta ei ollut (en halunnut tuhlata budjettiani viiniin, jota muilla lennoilla saa ilmaiseksi). Sain lennon aikana varmaan kolmet sydärit "kuullessani" milloin teknisestä viasta, milloin yläpuolellamme olevasta hätänapista ja pahimmillaan laskeutuvista happinaamareista.. Taivas, oikeasti! Eräs tyttö alkoi voimaan pahoin ja oksensikin, jolloin henkilökunta kuulutti jotain sekavaa yläpuolella olevasta hätänapista, happimaskeista ym. Minä kuulin ensimmäisenä sen, että happimaskit tupsahtavat esiin nyt. Pelkoa lietsoi par'aikaa konetta heiluttava pieni turbulenssi. Matu ei varmaan ikinä ole nähnyt minua niin paniikissa, mitä paluulennollamme Italiasta.

Inhoan lentämistä ehkä eniten maailmassa, mutten voi välttää sitä reissuhimojeni takia. Onko kenelläkään muulla pelkotiloja lentämisestä? Onko mitään hyviä keinoja välttää niitä? Pääseekö tästä mitenkään eroon?

Happy Valentine's Day !

 

[via]

Hyvää puolitoistavuotispäivää, muru ! :*

Italialainen Uusi Vuosi 2010

Iltaa! Ja terveisiä kisakatsomosta - tsekkaillaan juuri mäkihyppyä ja jännätään suomalaisia. Tämän jälkeen luvassa elokuva ja poppareita (kattilassa tehtyjä tietenkin) + viiniä, mutta sitä ennen ajattelin laittaa teille muutaman kuvan Italiassa vietetystä Uudesta vuodesta 2010. :)

UV vietettiin Saran vanhempien luona Imolassa. Tyttö siis opiskeli graafista suunnittelua Kumussa, jossa tutustuttiin ennen omaa erasmus-vaihtoani hänen kouluunsa. :) Reissun ensimmäisen osan voi lukea täältä ja toisen täältä. Vuosi vaihtui Imolan maaseudulla pienessä ja sympaattisessa puutarhavajassa useiden kovaäänisten ja ennen kaikkea mukavien italialaisten meluisassa seurassa. Ruoat eivätkä juomat loppuneet kesken, enkä oikeasti muista milloin olisin viimeeksi syönyt niin paljon yhdellä istumalla. Tarjolla oli useita eri sortteja lihaa, vihanneksia, tortellineja ja makeita jälkiruokia. Kaikki herkut kokattiin autenttisesti vajan avotakassa ja kupit täytettiin heti niiden tyhjennyttyä. Martille (Saran suomalaiselle murulle), matulle ja minulle nosteltiin maljoja eikä riemulla ollut loppua. Näin lyhyesti ja ytimekkäästi voisin todeta, että viimeisin oli tähän astisista vuodenvaihteista kaikkein omaperäisin, aidoin ja hauskin. 

 

  

"Kotona" oltiin siinä kuuden aikaan aamulla. Saran vanhemmat

loihtivat aivan ihanan, italialaisen, kolmen ruokalajin lounaan kello kahdeksi,

mutta edellisen illan jälkeen osalle porukasta olisivat  maistuneet 

mieluummin raikkaat hedelmät.. Tai ainakin ne ruokanapsut olisi

voinut jättää naukkaamatta (;

Vuoden ensimmäisen päivän ilta kului paikallisessa pubissa,

jossa maisteltiin mitä erikoisempia oluita.

  

Lumesta ei kotimatkallamme ollut tietoakaan. Uutena vuotenakin

satoi vettä, mutta perushilpeä ja meluava italiaismeininki ei lunta

edes kaivannut. Tässä kohdin junamatkaa ollaan puolen tunnin 

päässä Milanosta.

 Walle tarttui mukaan Bolgonan Disney shopista, jossa myyjätyttö

ymmärsi/osasi hieman suomea (opiskeli kieltä yliopistossa) ja kertoi

meille - ontuvasti - hirmu suloisella tavalla (suomeksi) oman nimensä.

Lentomatka kotiin oli kuitenkin ehkä hirvein ikinä - mitään kamalaa ei  sinänsä sattunut, mutta lentopelkoisena sitä aina kuulee ja kuvittelee asiat erilailla.. Etenkin jos kuuluttajat puhuvat EPÄSELVÄSTI. Siitä kuitenkin lisää seuraavassa postauksessa ! Ci sentiamo presto !

thru my thoughts

matkalla kaunakseen

Mitä ihmettä, missä vaiheessa minulta oli mennyt ohi (eilen!), että RyanAir lentää pian myös Kaunakseen? Anyhow, toukokuusta alkaen yhtiö avaa reitin Liettuan toiseksi suurimpaan kaupunkiin (maan entiseen pääkaupunkiin). Lähtijöitä? :) Tämä petaa hyvää alkua sille, että Suomesta päästään tulevaisuudessa useisiin eri kohteisiin. Voisiko se Kroatiakin tulla joukkoon? (lue uutinen täältä)

thru my thoughts

Kuinka moni lukija yhtyy yllä olevaan lausahdukseen? I do. Ihmettelen toki sitä, miten en ole ennen ajatellut asiaa tältä kannalta. Vaikka lausahdus tuntuu olevan täysin totta? Ainakin minun kohdallani. Komppaan! Miksen siis tunne olevani irtolainen, vieras tai maassa liikuskeleva tilapaismajoitusta suosiva (lue: koditon) henkilö? En tiedä. Ehkä se voisi jotenkin liittyä meidän reissaajien yhteiseen ominaispiirteeseen, joka on jatkuva tiedonjano, levottomuus ja seikkailunhalu. Any other suggestion?

On tänään onnenpäivä !

Voisin hypettää juuri buukkamiani Green Dayn lippuja
vaikka maailman tappiin saakka.
Kunhan saan ajatukset kasaan, ajattelin kertoa teille
hieman minun ja lemmikki bändini

yhteisestä yli 13 vuoden mittaisesta suhteestamme.

oh wanderlust, my own wanderlust

Huomenta!

Selitys 1: En tosiaan löytänyt mun UV:n kuvia eilen. Oon piilottanut ne niin hyvin johonkin epämääräiseen kansioon koneella, että mun täytyy ihan paneutua missä ne ovat. Tallessa anyhow, ma dove??

Selitys 2: Alettiin katsomaan matun kera Bridget Jonesia. Leffa oli paljon hauskempi, mitä muistin. Ja gosh, ne granny pikkarit. Oikeesti, haluan sellaiset :D

Haluaisin myös kuvanmukaisen Wanderlust notebookin. Olisin halunnut wanderlustin myös blogini nimeksi, mutta joku rontti oli ehtinyt ensin. Tosin kaukokaipuu toimii ihan yhtä hyvin. Ellei jopa paremmin?

stylenetworkcafe 10$

hiljaiselosta heräämistä

Huhhei, viime päivityksestä on kulunut luvattoman pitkä aika. Italian UV kuvat ovat edelleen postaamatta, hyh minuu. Lupaan postata ne tänään tuossa illemmalla.

Ihan hukkaan aika ei kuitenkaan ole valunut, sillä työstin itselleni uudet päivitetyt kotisivut (portfolion), joka löytyy siis osoitteesta http://marinellasavolainen.com/ :) Samaan aikaan duunasin kultasepäksi opiskelevalle ystävälleni saitit, jotka tytön poikaystävä tilasi valmistujaislahjaksi. Jenni valmistui samaan aikaan Kuopion Muotoiluakatemiasta, joskin jalometallimuotoilijaksi. :)

Palaan vielä illemmalla asiaan ja paneudun muiden tyttöjen postauksiin, sillä oma kommentointini on hiljaiselon ohella jäänyt täysin aneemiseksi. Kello viiden iltapäivätee (joka tarjoiltiin myös lennollamme Lontooseen) hurahtaa siis blogeja lukiessa, ci sentiamo presto!