My blanket of Coulds

Pikkusisko ja miehensä lähtivät viime vuonna häämatkalle Pariisiin, minä lähdin Suonenjoelle isän kanssa. Heh. Perjantaina juhlittujen, kaikinpuolin hienosti sujuneiden häiden jälkeen oli hyvä rentoutua leirinuotion, makkaranpaiston, saunomisen ja kalastuksen merkeissä keskellä mäntymetsää ja kuivaa mustikkakangasta. Mustikat olivat kylläkin kuivuneet, jos niitä oli missään vaiheessa ollutkaan. Normaalisti mökin tuntumasta voisi poimia litrakaupalla marjoja, mutta tänä vuonna kangas ei todellakaan hohkannut sinisävyisenä.

Sinisävyisenä hohtaa sen sijaan pariin otteeseen petsaamani uusi ulkohuussi, joka on hurjan sievä. Seuraavana operaationa on ommella verho huussin ikkunaan, mutta noin muuten uusi bajamaja on valmis. Huussi on enistä ekoystävällisempi, sillä nykyinen pönttö osaa lajitella ja sen käyttäminen/huoltaminen on paljon mukavempaa edelliseen verrattuna.

Sinisävyssä köllötteli myös oma mökkimaisema (olenhan maanomistaja) - täällä mieli lepää ja ikävä omaa miestä kohtaan kasvaa aivan valtavaksi, sillä eihän tällaista maisemaa pidä katsella yksin. Onneksi paikalla oli sentään faija! :)