would you feel safe ?

Aamua piristi mysli-kauraleivän sekä Earl Greyn ohella se, että pari uutta lukijaa on viikonlopun aikana liittynyt remmiin :) Tervetuloa!

Selvisin säikähdyksellä viime perjantain sähellyksestä jättäessäni snoukkatakin Kiltakellariin (firman ruokala), josta en saanut sitä pois ennen tätä aamua. Henkilökunta oli siis autuaan onnellisesti lähtenyt viettämään viikonloppua, kun takkini vielä törötti ravintolan naulakossa. Eihän siinä auttanut muu, kuin lainata töistä ohutta kuoritakkia (onneksi muistin niiden saapuneen tänne edellisellä viikolla) ja kaverin villapaitaa, koska muuten ohut takki olisi ollut ihan way too cold, koska perjantaina sattui vielä olemaan tuuli ja puhuri.

Takki on kuitenkin turvassa enkä enää kertaakaan ota sitä mukaani, kun lähden syömään tuohon pihan toiselle puolen :D Onneksi viikonlopuksi ei ollut sovittuna mitään snoukkajuttuja, toisin kun tulevalle. Jeah!

Mainitsin aiemmassa postauksessa jotakin kamalasta lentokokemuksestani.. Kärsin aika hurjasta lentopelosta vaikkei minun kohdalleni ole koskaan sattunut edes kunnon turbulenssia. Koskaan mikään nousu tai lasku ei ole ollut kovin huono enkä ole nähnyt painajaisia lentoturmista (spesiaalejani ovat hissipainajaiset, pelkään niitä ihan karmeasti). Damista lähdettiin viime syksynä noin tuntia myöhemmin rikkonaisen ikkunan takia. Se laukaisi niin hirveät epäilyt koko tekniikan pettämisestä, (naurettavaa, kyllä) että minun oli pakko pumpata kaksi pientä pulloa punkkua, jotta nukahtaisin tyytyväisenä matun syliin. RyanAirin lennolla tätä mahdollisuutta ei ollut (en halunnut tuhlata budjettiani viiniin, jota muilla lennoilla saa ilmaiseksi). Sain lennon aikana varmaan kolmet sydärit "kuullessani" milloin teknisestä viasta, milloin yläpuolellamme olevasta hätänapista ja pahimmillaan laskeutuvista happinaamareista.. Taivas, oikeasti! Eräs tyttö alkoi voimaan pahoin ja oksensikin, jolloin henkilökunta kuulutti jotain sekavaa yläpuolella olevasta hätänapista, happimaskeista ym. Minä kuulin ensimmäisenä sen, että happimaskit tupsahtavat esiin nyt. Pelkoa lietsoi par'aikaa konetta heiluttava pieni turbulenssi. Matu ei varmaan ikinä ole nähnyt minua niin paniikissa, mitä paluulennollamme Italiasta.

Inhoan lentämistä ehkä eniten maailmassa, mutten voi välttää sitä reissuhimojeni takia. Onko kenelläkään muulla pelkotiloja lentämisestä? Onko mitään hyviä keinoja välttää niitä? Pääseekö tästä mitenkään eroon?