Missä mekkokelit?

Sinä päivänä kun allekirjoittanut lähtee ulos kesämekossaan, sataa takuuvarmasti. Ja tietenkin kaatamalla.  Onneksi Siennasta pelastettu ankkavarjo suojasi kastumiselta ainakin osittain painellessani iloisin mielin kohti Ruoholahden Ciao Caféa, jonne oltiin sovittu treffit tyttöjen kera.

Ilta täytti uskollisesti kaikki lempparimaalleni ominaisimmat piirteet: jäätelöä (ennen pääruokaa), myöhäinen päivällinen, myöhästelyä, komea tarjoilija sekä kuuma ja kostea, veitsellä leikattava paksu ilma. Dolce far niente oli saanut niskaansa vaatteet läpikastelevan sadekuuron, jonka vuoksi tyttö napattiin mukaan vasta Zio Pepen edestä - joka oli kiinni. Ravintola oli päättänyt jäädä kesälaitumille,  joten vaihdoimme paikan lennosta Kampin Pasta la vistaan. Punavuoren Nerone saa siis vielä odottaa. (Pasta la vista oli hyvä paikka, mutta ei omasta mielestäni pärjännyt Neronen salaatille) Lyhyt ja mukava ilta päätettiin Shakeriin.

Sää oli niin kuuma ja trooppinen, ettei toissakesäinen Italianreissu ollut enää mitenkään verrattavissa. Ja huom, tuolloin muuten-niin-kovis reissaaja lähti häntä koipien välissä paria viikkoa aikaisemmin kotiin - Bolognan kuuma ja kostea ilmasto oli aivan liikaa tällaiselle syksystä nauttivalle suomalaiselle likalle. Etenkin kun kaveri pääsi töihin ja päivät olisi pitänyt viettää yksin keskustassa kierrellen. Nyt on kuitenkin ollut hyvä sauma totuttautua tulevaan Thaimaankoitokseen, joka starttaa tammikuussa 2011.

Ihan hupsu jäi kaikista kuvista pois, mutta otoksia löytyy etenkin Paula-Maijan blogista :) Tyttö on hankkinut uuden ihanan lelun, eli Canonilla tallennettuja hetkiä voidaan jatkossa seurata edellistäkin malttamattomampaan tahtiin :)