Italiasera -haaste - Mi mancha noi !

a Firenze

Otan vastaan Liisan luotsaaman mukavan Italiasera -haasteen,
johon törmästin kiksun blogissa.

Elämäni parhamimmistoon kuuluva ajankohta sijoittuu vuodelle 2008, jolloin vietin kevätlukukauden mittaisen vahito-opiskelun Italian Faenzassa, Istituto Superiore per le Industrie Artistiche (ISIA) muotoilukoulussa. Tutustuin vaihdossa sekä tekemilläni reissuilla mielettömän ihaniin ihmisiin, joihin pidän yhteyttä edelleen (löysin juuri pienen vaivannäön jälkeen Uusi-Seelantilaisen Jonathanin fb:stä!). Koulussa suoritin pelkästään vapaasti valittavia kursseja keramiikan, graafisen suunnittelun, italian kielen sekä tuotemuotoilun parissa. Opiskelu oli uskomattoman lungia ja ehdin reissata mielin määrin siellä ja täällä. Kunhan saan aikaiseksi, voisin napsia muutaman kuvan niistä duuneista, joita tein vaihdon aikana :) Kaikkein mielenkiintoisinta oli keramiikkamuotin valmistus, josta pääsimme valamaan ihan aidot ja oikeat kappaleet paikallisessa valumossa. Oma pöytämaustekonseptini "Colora il tuo cibo!" on edelleen suosikkini kaikista töistä, mitä olen opiskelujen aikana tehnyt.

Ennen omaa erasmuvaihtoani tutustuin kouluumme saapuneisiin Francescaan ja Jacopoon, jotka jo opiskelivat ISIA:ssa, tulevassa vaihtokoulussani. Heidän iloisuutensa, avoimuutensa ja hulvattomuutensa ansiosta kaivoin esille ne ihanat muistot, jotka olin taltioinut edelliseltä perhereissultamme Italiaan ollessani 7. luokalla. Hakuani Faenzaan pönkitti myös Niko, joka pyrki ja pääsikin samaan kouluun yhdessä Kaisun kanssa. Meitä olisi siis kolme seikkailijaa, jotka paloivat halusta päästä vuorostaan silloisten vaihtareidemme kestittäviksi.

con Fra

con Jacko

Kieltä opiskelin koulussa, tosin aika heikolla menestyksellä. Opin sen paljon paremmin täysin autenttisessa ympäristössä englantia puhumattomien uusien ystävieni keskellä. Kielessä on tietenkin preppaamisen varaa, mutta selviän sillä oikein hyvin paikan päällä. Pidän taitoa yllä mesekeskuteluiden avulla, tekstiviestein, aina silloin tällöin kielioppikirjaa vilkaisemalla sekä tietenkin musiikkia kuuntelemalla + suomentamalla.

Lähdin takaisin Italiaan kesällä 2008 (viihdyttyäni vain kuukauden kotomaassa) ja viimeisimmältä reissulta kotiuduimme yhdessä matun kera 2.1.2010. Tästä reissusta päivätänkin juuri par'aikaa. :) Matulle Italiassa käynti oli ensimmäinen kerta, minulle neljäs. Ja jos uskaltaisin toivoa jotain oikein kovasti, toivoisin voivani käydä Italiassa joka ikinen vuosi. Minulla on ystäviä Milanossa, Torinossa, Bolognassa, Imolassa, Perugiassa, Trevisossa, Sardiniassa ja monessa monessa muussa kaupungissa. Voisiko joku tarjota vaikka sellaisen vuoden mittaisen loman, että ehtisin kiertää kaikkien luona? Sukujuuria minulla ei maassa ole, vaikka nimeni onkin kovin tyypilinen italialainen. Se jos mikä (vaalean tukkani ohella) jaksaa hämmästyttää paikallisia. Aina kun esittelen ja kerron nimeni, muljahtavat uuden tuttavan silmät ymräri: "Marinella?! How it can be?!" :D

Maassa ihastuttaa eniten sen rosoisuus, impulsiivisuus, aitous ja ääni - minne tahansa menet, et tunne koskaan olevasi yksinäinen. Hirmuinen mölötys valtaa sinut minne ikinä menetkin, ja sekös on ihanaa :) Ruoka ja juoma veivät minut jo ajat sitten mennessään, enkä malta odottaa pian alkavaa viikonloppua, jolloin voin korkata tuliaisiksi tuodun Aperolin ja nautiskella muutaman spritzin yhdessä ystävien kera.

a Faenza

Ja oma suosikki, jota kuuntelin paljon jo vaihdossa ollessani,
olkaat hyvät!
ps. Liisa, koukutit minut ihan täysin Tizianoon! :D